SUISTAMO
SUISTAMO
Suistamolaisuus sydämessä
“Suistamolainen isoäitini oli minulle erityisen läheinen ja siksi karjalaisuus tuntuu tärkeältä osalta identiteettiäni.
Kansanlaulajana karjalainen ja inkeriläinen musiikkiperinne on minulle tärkein ja rakkain ilmaisuväline runolauluineen, itkuvirsineen ja kelkettelyineen.
Musiikkiprojektien myötä olen löytänyt myös sukulaisiltani tallennettuja aineistoja, kuvia ja tekstejä. Olen tuonut niitä arkistoista takaisin soivaan muotoon lauluiksi. Se tuntuu merkitykselliseltä.
Olen onnellinen, että olen saanut käydä Suistamolla useita kertoja, tuntea Alvin kuuset ja Mamman synnyinsaunan kivijalan. Menetetyn kotipaikan kaipuu on löytänyt tiensä itkuvirsiin ja sävelkieleeni.
Karjalaisuutta minulle kuitenkin määrittää ilo! Se on yhdessä tekemistä, sukupolvelta toiselle oppimista, kauneuteen intohimoisesti suhtautumista ja elämän juhlimista naurun, kyynelten, laulun ja tanssin kautta.”
Karjalaisia projekteja
Amanda on työskennellyt useissa karjalaisuutta käsittelevissä projekteissa.
Hänen maisterikonserttinsaOli ilo - karjalainen kabaree vuonna 2016 käsitteli karjalaisuuden moninaisuutta ja oman karjalaisuuden löytämistä. Monitaiteiset illatsut jatkoi esiintymistään mm. Kansanmusiikkijuhla Sommelossa niin Kuhmossa kuin Vuokkiniemellä, Lappeenrannassa sekä Petroskoissa Vyhod media centerissä.
Karjalasta kolttien maille -hanke tutki taiteen keinoin kolttasaamelaisten ja karjalaisten kulttuurien yhteneväisyyksiä ja eroja. Osana hanketta työryhmä järjesti osallistavia työpajoja.
Hän on laulanut sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuvakonsertissa Meidän festivaalilla sekä Lahden historiallisen museon Kotiin-näyttelyssä.
Suistamon Perinneseurasta on tullut Amandalle tärkeä yhteisö ja hän on saanutkin esiintyä Suistamon laulujuhlilla useaan otteeseen.
Syksyllä 2025 Kauranne tutki suistamolaista itkuvirsiperinnettä arkistotyön ja itkukielen opettelun kautta.
Viime aikoina hän on säveltänyt Mirva Haltian karjalankielisiä runoja kuoroille ja lauluyhtyeille sekä viimeistellyt suvikarjalan kielenoppimista helpottamaan tekemiään kappaleita.
“Suvussani karjalankieltä ei välitetty nuoremmille sukupolville, joten opettelen Suistamolla puhuttua suvikarjalaa nyt aikuisiällä, tuskastuttavan hitaasti. Tilanne on monelle sama. Musiikki on itselleni luontevin ja antoisin tapa tehdä kielityötä ja jakaa oppimiani asioita, hiljalleen.”
